CLICK HERE FOR BLOGGER TEMPLATES AND MYSPACE LAYOUTS »

torstai 24. syyskuuta 2009

The Gaze of Wolf

Kuten jo edellisessä kirjoituksessa lupailin, olen nyt saanut jotain muutenkin piirreltyä ja maalailtua kuin luurankoja ja pääkalloja...
Tämänkertainen kuva onnistui mielestäni hyvin. Mitään suurempia mokia ei sattunut tekovaiheessa ja onnistuin maalaamaan kuvan niin että se ei ole hirveän raskaan ja tunkkaisen oloinen.
joudun käydä ostamassa tälle maalaukselle kehykset jostain kaupasta... pitää vain muistaa että tämä paperi ei ole A3 kokoisen, vaan se on aavistuksen verran isompi (oli jotain erikoismerkkistä paperia... nimeltään Fabriano)

Tässä on pieni kuvasarja siitä kuinka maalaus hiljalleen etenee. Harmi vain ettei tässä asunnossa ole kunnollista valaistusta, että saisi kunnollisia kuvia kameralla. Skannerilla en edes viitsinyt alkaa pelleilemään tämän kuvan kanssa tälläkertaa.


Kaikki alkoi (yllättäen) luonnoksen piirtämisestä. Aloitan ensin piirtelemällä suunnilleen jotain kuvan tapaista ja hiljalleen lisään tarkempia piirteitä. Kun tarpeeksi kauan on jaksanut piirtää, kumittaa ja piirtää niin kuva alkaa jossain vaiheessa näyttämään siltä että siihen voisi jopa maalata.
Alla olevaa vaalensin erikseen maalaamista varten, etteivät lyijykynällä tehdyt ääriviivat ja värityksen apuviivat näkyisi akvarellien alta kovin paljoa maalauksen jälkeen.



Maalaamisen aloitin varovasti. Ensin vaaleilla sävyillä ja sitten asteittain maalasin yhä tummemmalla ja tummemmilla sävyillä.
Alla olevassa kuvassa on koira/susi saanut jo väriä naamaansa, harmaata ja ruskehtavaa. Tässä vaiheessa kuva oli aika hauskan näköinen, se näytti jopa akvarellityöltä silloin :D.
Maalailin tummemmilla sävyillä tuollaisia viivoja ja uurteita, jotta saisin turkin elävämmäksi ja vähän karvapeitteen näköiseksi. (Kamera ei tykännyt valaistuksesta yhtään...)




Kolmannessa kuvassa olen tummentanut turkkia entisestään ja kuonon ruskeat alueet erottuvat nyt paremmin. Myös pientä varjostusta olen yrittänyt tehdä, tosin niitä ei niin hirveästi huomaa vielä...
Turkin tummentaminen tuntui aika ajoin haastavalta. Piti yrittää käyttää erilaisia sävyjä, mutta eipä niitä tuosta kovin helposti kuitenkaan huomaa. Käytin 3 eri värinappia (kahta mustaa ja yhtä siniharmaata) ja silti eroja ei n iin hirveästi huomaa... ellei satu vertailemaan aivan tummimpia kohtia ja harmaata keskenään.
Lisäksi piti yrittää maalata siten että kuvaa katsoessa näkisi jonkinmoisen "tukin" (tuosta on nähtävästi muodostunut jonkinmoinen pakkomielle, joka koirakuvankanssa samat tuskailut turkin kanssa...)



Tummensin VIELÄ turkkia tietyistä strategisista paikoista ja lisäilin rukseaa vähän kaikkialle antamaan säväystä väritykseen. Lisäilin myös varjostusta pärstään.'
Silmät olivat aika haasteelliset maalata, koska onnistuin tekemään asiat niin vaikean kautta. Tuo keltainen jonka maalasin, ei ollutkaan ihan sellaista kuin olin siitä yrittänyt sekoittaa... ensinäkin käytin väärää keltaista ja toisena siihen olisi pitänyt laittaa enemmän ruskeaa joukkoon. Vahinko pääsi kuitenkin tapoahtumaan, eikä siinä sitten auttanut kuin maalata toinenkin silmä samalla värillä ja toivoa parasta.




Maalailin silmiä jonkin aikaa, ja sain jopa ne onnistumaan. Lopuksi sitten tuli kuonon maalaamista ja sen viimeistelyä, kuten viiksikarvojen maalaus (mitä en suosittele kenellekkään, perkeleen tarkkaa työtä).


Laittaisin tämän kuvan kehyksiin seinälle, jos vain voisin. Valitettavasti seinässä ei ole yhtään naulaa... ehkäpä se on niin ihan hyvä, koska muuten seinät olisi täynnä tekemiäni maalauksia. Noh... ehkäpä joku päivä katselen teoksiani kun ne roikkuvat jossain toisessa paikassa seinällä ;)

keskiviikko 16. syyskuuta 2009

Maniac in RED

On se vain niin ihmeellistä miten nuo kuvat sitten muuttuvat niiden työstämisen aikana. Tästäkin piti tulla AIVAN toisenlainen piirros... ja eipä sitten tullutkaan. Ideoilla on selvästi paha tapa muuntua...
No, piirsin sitten tällaisen kuvan, tarkoituksena OLI että kuva olisi ollut vaalea ja sellainen "kevyt" akvarellityö. Heh, ei ole tämä työ vaalea ja "kevyt".

Nyt vähään aikaan ei ole luvassa mitään ihmisen anatomiaan liittyviä töitä (ei ainakaan suunnitelmissa ole ollut, mutta kun on meikäläinen kyseessä niin sekään ei ole täysin varmaa...). Nyt pääsen testaamaan uutta akvarellipaperia, jota ostin kauan aikaa sitten kirjakaupasta. En vain ole vielä tähän mennessä hennonnut käyttää sitä :P. Sen verran kallista se oli!!




Ja vielä tähän kuvaan liittyen... keskustelin siitä mesessä erään ystäväni kanssa ja totesin etten pystyisi nukkumaan jos laittaisin sen seinälle niin että näkisin sen sängystäni.... tuijottaisin koko ajan noita silmiä... nytkin tulee suoranainen pakko katsoa niitä. Jos vain vähän vilkaisisin nopeasti?